Ah ja voih, what a feeling :) Kolmen päivän hillittömän päänsäryn jälkeen olo on vielä tokkura, mutta TERVE. Pieni vihlonta kallonpohjassa ja silmän takana ovat vain jälkimaininkeja aivan jäätävästä tykytyksestä ja pahoinvoinnista. Eilisen päivän sinnittelin jotenkuten ale-myynneissä, mukaan tarttui ainoastaan (!) kiva musta laukku. Aika perfect kaupunkielämään, ei liian suuri, mutta isompi kuin aivan pienimmät käsilaukut.
Tänään olen ottanut parin viime päivän laiskottelua (ja suklaakonvehtien syömistä mm. aamupalaksi:) kiinni ja olin kuntosalilla jo ennen 10 !! Tunnin rauhallinen treenailu + pakollinen loikoilu hierontatuolissa= huutava nälkä kotiin tullessa. Onneksi ihanan lämmittävä kanakeitto valmistui nopsaan. Oikeastaan on kivaa kun on pitkän juhlakauden taas arkista. Ehkä tavallista, välillä tympeääkin, ehkä samanlaista, mutta ah, niin tuttua ja turvallista. "Tavallinen " ruoka maistuu taas hyvältä ja urheilutauon jälkeen on ihanaa tuntea tehneensä jotakin. Ehkäpä tammikuu tarjoaa myös yllätyksiä, illalla olin saanut aika kivaa ja jännittävää sähköpostia, liittyen yhteen suureen haaveeseen... Mutta siitä toivottavasti lisää myöhemmin:)
Tämä päivä jatkuu kiireettömästi, saatanpa ottaa torkut, lueskella blogeja ja käväistä mummolassa, mutta ainakaan en stressaa vielä huomenna palautettavasta tutkimussuunnitelmasta enkä viikon päästä alkavasta koulusta.. Tomorrow, tomorrow, not today, lazy people always say:D
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti